On toinen heistä jo etäinen,
kuin kadonnut tähtien taa.
Ja toinen yhä rakas on
ja rakkahammaks saa.
Mua lähellä elää se kaukainen,
sen toisen peitti maa.
Ma tunnen, ei kuolema erota,
vain elämä erottaa.
-Kaksi ystävää, Lauri Pohjanpää
Voi miten kaunis sekä runo että kuva särkyneestä sydämestä. Voi vain kuvitella, mitä runoon sinulla liittyy.
VastaaPoista