tiistai 24. lokakuuta 2017

Umayya Abu-Hanna - Sinut



''Suomeksi pitää ensin astua omasta nahastaan pois, mennä vastakkaiselle puolelle, olla sinut itsensä kanssa - jotta voisi olla minut itsensä kanssa.''

 Sinut kuvaa Umayya Abu-Hannan muuttoa Suomeen 1980-luvulla, uuden kulttuurin ihmettelyä ja omaksumista, töitä koulussa ja politiikassa. Abu-Hanna pohtii identiteettiä ja sen muovautumista, sitä miten kulttuuri-identiteetti ei ole aina aivan yksiselitteistä. Nainen tietää mistä puhuu. Hän on kotoisin Palestiinasta suvusta, joka on taustaltaan kristitty mutta lähiperhe on ateistinen. Abu-Hanna on arabi, muttei muslimi ja kokee muuttuneensa suomalaiseksi. Tässä riittää selittelyä maailmassa joka haluaa lokeroida. Abu-Hanna tekee oivaltavia havaintoja myös naiseudesta. Kirja on täynnä asiaa ja teräviä huomautuksia, muttei kuitenkaan tunnu missään vaiheessa saarnaavalta.

Suomalaisia kiinnostaa aina kovin se mitä muut meistä ajattelevat. Huomaan itsessäni ainakin ilon hihkaisuja (Torille!) jos Suomi mainitaan jossakin ulkomaan mediassa. Siitä syystä on mielenkiintoista lukea varsinkin kirjan alkuosaa, jossa suomea osaamaton Abu-Hanna haparoi kielen opettelussa, ihmettelee lunta ja tuppisuista kulttuuriamme ulkopuolisen silmin. Politiikassa ja televisiossa vaikuttava nainen ehtii 27 vuodessa nähdä muutoksen maahanmuutossa ja ihmisten asenteissa. Paljon työtä on silti vielä. Päällimäisenä vääryytenä jäi mieleen se miten Abu-Hannan esimies lakaisi maton alle erään opiskelijan rasistisen viestin. Mielestäni kaikkien pitäisi tuomita rasismi, mutta erityisen väärin on jos auktoriteetit vähättelevät syrjintää.

Abu-Hanna muutti muutama vuosi sitten Amsterdamiin tyttärensä kokeman rasismin takia. Harmi, että Suomi menetti Abu-Hannan. Me tarvitsisimme ehkä enemmän kuin koskaan hänen havaintojaan kulttuurista ja suvaitsevuudesta.

Lisäsin lukulistalleni Abu-Hannan aikaisemman kirjan Nurinkurin, joka paneutuu Suomea edeltäviin lapsuusvuosiin Haifassa. Onko joku lukenut sitä?

Sinut, 2007


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti