maanantai 1. helmikuuta 2016

Viiden kirjan haaste

Sain viime viikolla haasteen Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia- blogista, kiitos! Heitän tämän haasteen etiäpäin Mustetta ja paperia-blogin Maria Kinnuselle.

1. Kirja, jota luen parhaillaan 

Matkani Mustalle tornille jatkuu. Nyt on menossa sarjan viides osa Callan sudet, joka on ainakin alusta todella mukaansa tempaiseva. Stephen King on luonut hienon fantasiamaailman ja tarinan, jonka haluaisi vain ahmaista.

2. Kirja josta pidin lapsena

Lapsuudesta tulee enemmän mieleen kirjasarjat kuin yksittäiset teokset, Neiti Etsivät ja sen sellaiset. Muistan pitäneeni E.B. Whiten kirjasta Lotta ystäväni ja on ollut tarkoituksena lukea se uudestaan näin vanhemmalla iällä. Kirjan tarina kertoo Vilpuri-nimisestä possusta ja tämän ystävästä, Lotta-
nimisestä hämähäkistä. Vilpuri stressaantuu kuullessaan possujen lihottamisesta joulupöytää varten.

3. Kirja, joka jäi kesken


Olen jättänyt paljon kirjoja kesken. Jos ei kiinnosta, niin miksi tuhlaamaan aikaa? Eiväthän ihmiset kuuntele musiikkiakaan jos se ei ole mieluista tai katso elokuvia jotka eivät kiinnosta. Ellei olosuhteiden luomia pakkoja lasketa. Toiset teokset vetoavat tietysti enemmän, mutta jotakin vetoa kirjassa täytyy olla.

Joskus kirja jää käsken muista syistä kuin kiinnostuksen puutteesta. Jään helposti junnaamaan tylsään kohtaan ja kirja jää sen tähden kesken. Sitten kuluu aikaa ja lukeminen ''vain jää''. Näin kävi Bram Stokerin Draculan kanssa. Kirjastani löytyi vielä vanha kirjanmerkkikin vaikka lukemisesta on jo vuosia, sivulta 235!

Jung Changin Villijoutsenet- Kolmen kiinattaren tarina oli mielenkiintoinen, koskettava ja historiaa avartava. Mutta kuten muidenkin asioiden kanssa elämässä, aika ei vain ollut oikea. Muuttokiireiden keskellä lukeminen jäi. Tähän aion vielä palata, onneksi sekin löytyy omasta hyllystä.

Omasta hyllystä olen jättänyt kesken vielä ainakin Truman Capoten Kylmäverisesti sekä Leo Tolstoin Anna Kareninan.


4. Kirja, joka teki vaikutuksen

Viimeisin kirja, joka on tehnyt vaikutuksen, jättänyt jonkinmoisen jäljen ja herätellyt ajatuksia on Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläinen. Kirjasta löytyy jokaiselle jotakin; Siinä on seikkailua, sotaa, romanssia, kasvukertomusta, historiallista ajankuvausta ja myös syvällisempää pohdintaa ihmisyydestä.

Lokakuussa lukemani Alex Haleyn Juuret oli viime vuodelta ravisuttavin teos, nousi kaikkien aikojen suosikkieni joukkoon. Kirjan sukutarina todellakin on ravisuttava. Surulliset ihmiskohtalot, uskomattomat kärsimykset ja historian mielettömyys eivät hetkeen katoa mielestä.

Myös  F. Scott Fitzgeraldin Kultahattu on jäänyt kummittelemaan mieleen ja nousi omien lempparien joukkoon. Koskettava kertomus ahneudesta ja menetetyistä mahdollisuuksista.

5. Kirja, johon palaan uudelleen

Todella harvoin luen samaa kirjaa edes kahteen otteeseen. En malta kun on niin paljon mielenkiintoisia kirjoja ja usein seuraava jonossa jo odottaa vuoroaan. J.D. Salingerin Sieppari Ruispellossa on teos, johon olen palannut. Kirjassa kiehtoo Holdenin vetävä tyyli kuvailla hauskasti mitä arkisempiakin asioita, kamppailu perheen ongelmien kanssa ja hänen vaikeutensa löytää oma paikkansa maailmasta. Luin kirjan yläasteikäisenä ensimmäisen kerran ja koen löytäväni siitä joka kerta jonkin uuden tunteen tai ajatuksen.

4 kommenttia:

  1. Stokerin Draculaa kyllä kannattaa koettaa lukea eteenpäin, minusta se vain parani loppua kohden. :) Siepparin luin ihan vastaikään, ja tykkäsin kirjasta. Ennakkoasenteeni oli vähän epäileväinen, luulin että kirja olisi tylsä mutta Holdenin haahuilut veivät minut sitten mennessään. Luen kirjan varmasti vielä uudelleenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoituksena olisi lukea Draculakin loppuun vielä joskus. Sun päivityksestäsi koko kirja itse asiassa muistui taas mieleen. :) Onneksi se löytyy omasta hyllystä. Sieppari on hyvä esimerkki siitä, ettei hyvään kirjaan tarvita välttämättä ihmeellistä juonta, jos kerrontatyyli on vetovoimainen.

      Poista
  2. Sieppari on kyllä merkittävä kirja. Siinä murrosiän kriisi nostettiin esiin, ja se on varmaan vaikuttanut paljon nuorisokirjallisuuden aiheisiin ja käsittelytapaan.

    Ai, sinä olet lukenut Juuret. Minä olen vain nähnyt sen pohjalta tehdyn tv-sarjan.
    Sinuhe kaipaisi minulla uudelleenlukua. Olen lukenut sen niin kauan sitten. Muistan, että vaikutuin. Nyt tiedän vähän enemmän historiasta, mikä on kaiken kaikkiaan heikko kohtani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuret olisi tarkoitus jossain välissä myös katsoa sarjana. Kuulemma on vieläpä aika uskollinen alkuperäisteokselle. :)

      Poista